Ketä kiinnostaa, miten me henkilötietoja käsittelemme?

Suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa. Se on fakta, jonka kanssa kaikkien on elettävä nyt ja tulevaisuudessa. 

Pegasystems julkaisi vähän aikaa sitten tutkimuksen, jossa kysyttiin 7000 kuluttajalta, ovatko he kiinnostuneita käyttämään tietosuoja-asetuksen tuomia oikeuksiaan. 82% on kiinnostunut oikeuksistaan nähdä, rajoittaa tai poistattaa henkilötietojaan, joita yritykset keräävät. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän EU-maata. Suomi ei ollut yksi niistä, mutta esimerkiksi ruotsalaisista 74% oli sitä mieltä, että he haluaisivat tietää, mitä yritykset heistä tallentavat. Tämä antanee suuntaa sille, mihin myös Suomessa on varauduttava.

Tutkimus paljasti myös, että suurin osa ei kuitenkaan vielä tiedä oikeuksistaan. Tietoisuus kuitenkin lisääntyy koko ajan ja siksi meilläkin kannattaa ottaa vakavasti haaste, että rekisteröidyt tosiaan haluavat tietää, mitä heistä on tallennettu. Monissa yrityksissä on tällä hetkellä vielä tunnistamatta, missä henkilötietoa ylipäätään on ja miten sitä käsitellään. Saati sitten, että tätä tietoa saisi toimitettua ajoissa rekisteröidyille. Tietoa on hajallaan monessa paikassa, monessa muodossa ja pienemmissäkin yrityksissä on ongelmallista ja kuormittavaa tämän tiedon kerääminen ja toimittaminen rekisteröidyille pyynnön tullessa. Tähän pitäisi kuitenkin olla valmius toukokuussa tänä vuonna. Ja mieluiten siten, että se ei aiheuta liikaa vaivaa tai kustannuksia omalle yritykselle. Koska taustalla on lakisääteinen velvoite, sitä on syytä miettiä viimeistään tänä keväänä.

Tutkimus paljasti myös syitä sille, mikä mahdollisesti vaikuttaa rekisteröityjen haluun saada omien tietojensa käsittelystä lisätietoja. Yksinkertaisesti kolme suurinta syytä ovat:

  1. Paljastuu, että henkilötietoja myydään tai siirretään muille yrityksille
  2. Telemarkkinoinnin kohdistuminen ihmisiin
  3. Huonosti sopivan markkinoinnin kohdentuminen ihmisiin

Keskimäärin 93% tutkimukseen osallistuneista ovat valmiita poistattamaan heitä koskevan tiedon, elleivät he ole tyytyväisiä siihen, miten miten heidän tietojaan käytetään.

Toinen haaste on siis vastuullisuus tiedon käytössä. Kuluttajat ovat tyytyväisiä niin kauan kuin he kokevat saavansa hyötyä tietojensa käytöstä. Tämä asettaa vaatimuksia myös liiketoimintanäkökulmasta asiakastiedon käytölle. Voisi päätellä, että kuluttajat kokevat tietojensa käsittelyn hyväksyttäväksi, jos he saavat siitä hyötyjä ja tietoja käsittelevä yritys koetaan vastuulliseksi. Tämä on helpottava tieto, sillä kukapa ei haluaisi olla kohdemarkkinassaan vastuullisesti toimiva yritys, jonka viestintä koetaan hyödylliseksi?

Kuten Pegasystemsin varatoimitusjohtaja Jeff Nicholson totesi; Joissain yrityksissä tämä aiheuttaa paniikkia, mutta järkevästi toimivat yritykset näkevät tietosuoja-asetuksen kultaisena mahdollisuutena. Toteuttamalla asetuksen vaatimukset, voit itse asiassa kääntää sen voitoksesi. Kumpaan ryhmään teillä kuulutaan?