Viimeaikaiset tapahtumat, kuten yhdysvaltalaisen Microsoftin päätös katkaista Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsy pilvipalveluihin Yhdysvaltain pakotteiden vuoksi, ovat nostaneet esiin vakavan kysymyksen: kuinka riippuvaisia olemme ulkomaisista teknologiatoimijoista? Tämä ei ole enää vain suurten kansainvälisten instituutioiden ongelma. Myös pk-yritysten on arvioitava digitaalisen riippuvuutensa vaikutuksia liiketoiminnan jatkuvuuteen ja tietoturvaan.
Vaikka geopoliittiset kiistat tai pakotteet eivät ehkä kohdistu suoraan yksittäiseen yritykseen, teknologisten alustojen poliittinen haavoittuvuus voi vaikuttaa epäsuorasti: palvelukatkokset, käyttöehtojen muutokset, sääntelykonfliktit, maahan kohdistuvat pakotteet tai tiedonsiirtorajoitukset voivat aiheuttaa keskeytyksiä kriittisiin toimintoihin. Miten pk-yritys voi varautua?
-
Tiedosta riippuvuudet
Ensimmäinen askel on kartoitus. Yrityksen tulee selvittää:
- Mitkä liiketoiminnan kannalta kriittiset järjestelmät tai sovellukset ovat pilvipohjaisia?
- Missä palvelimilla data sijaitsee – ja minkä lainkäyttöalueen alla?
- Onko käytössä yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden tarjoamia ratkaisuja, kuten Microsoft 365, Google Workspace, Amazon AWS, Dropbox tai Salesforce?
Usein näitä käytetään ilman tarkempaa pohdintaa – mutta niiden taustalla on ulkomaisia lainsäädäntöjä, kuten Yhdysvaltojen Cloud Act, joka voi pakottaa palveluntarjoajan luovuttamaan tietoa ilman eurooppalaista oikeusprosessia.
-
Hyödynnä monipilvistrategiaa ja avoimia vaihtoehtoja
Täydellinen irtautuminen globaaleista teknologiajäteistä ei ole useimmille realistista – mutta monipilvi- tai hybridimalli voi olla keino hallita riskejä. Se tarkoittaa sitä, ettei olla sidoksissa yhteen teknologian tai datan toimittajaan.
Yritys voi:
- Hajauttaa palveluita usealle toimittajalle (esim. paikallinen sähköposti- ja varmuuskopiointi, kansainvälinen ERP).
- Tutkia eurooppalaisia tai kotimaisia vaihtoehtoja, kuten Nextcloud (Dropbox/Google Drive -vastine), Tutanota/ProtonMail (sähköposti) tai Tresorit (turvallinen tiedostonhallinta).
- Valita palveluntarjoajia, jotka noudattavat GDPR-yhteensopivia ja EU:n sisällä sijaitsevia datasäilytysperiaatteita.
-
Ota käyttöön varautumissuunnitelma ja tiedonsiirtopolitiikat
Pk-yrityksellä tulisi olla ainakin yksinkertainen liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma. Sen tulisi sisältää:
- Toimintamalli, jos kriittinen ulkomainen pilvipalvelu katkeaa.
- Varmistus, että tärkeä liiketoimintadata on kopioitu ja palautettavissa riippumatta palveluntarjoajasta.
- Ohjeistus tietojen siirtoon – minne niitä saa tallentaa, ja kenellä on oikeus siirtää tai ladata ulos.
-
Kouluta henkilöstö ja auditoi
Pk-yrityksen henkilöstön ei tarvitse olla kyberturva-asiantuntijoita, mutta heidän on hyvä ymmärtää:
- Mitä riskejä liittyy työkalujen käyttöön.
- Miten suojellaan yrityksen dataa – erityisesti etätyössä tai matkoilla.
- Miten toimitaan palvelukatkosten tai järjestelmäongelmien aikana.
Myös ihan paperilla tehtävä skenaariotyöskentely tai vastaava poikkeustilanteen pelaaminen avainhenkilöstön kanssa osana riskienarviointia voi auttaa tunnistamaan heikkouksia. Säännöllinen IT-auditointi tai ulkopuolinen asiantuntija-arvio usein myös auttaa paikallistamaan riippuvuudet ja riskikohdat.
Vaikka geopoliittiset kriisit tuntuvat kaukaisilta, teknologinen riippuvuus voi tehdä niistä paikallisia ongelmia. Panikoida ei tarvitse – kyse on ennakoinnista. Valitsemalla tietoisesti, hajauttamalla kriittisiä järjestelmiä ja ymmärtämällä oman infrastruktuurin riskit yritys voi rakentaa digitaalista resilienssiä, joka kestää myös globaalin myrskyn.
