Kun kyberturvallisuuslaki 2025 keväällä astui voimaan, niin monessa yrityksessä taisi päästä syvä huokaus. Taas uutta sääntelyä, lisää byrokratiaa ja uusia vaatimuksia, jotka pitäisi jotenkin sulloa jo valmiiksi täyteen arkeen. Jos otetaan hetkeksi pessimistilasit pois silmiltä, niin tilanteesta on löydettävissä myös positiivista.
Laki nimittäin pakottaa meidät tekemään jotain sellaista, mikä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Se pakottaa meidät ottamaan johdon osaamisen ja perehtyneisyyden suurennuslasin alle. Se poistaa mahdollisuuden kuitata vastuut yhdellä sivulauseella IT-palveluntarjoajan kanssa taikka uskomuksen siihen, että muutaman vuoden välein tehtävä pölyjen pyyhintä vanhasta tietoturvapolitiikasta riittää. Kyse ei ole enää pelkästä IT-osaston teknisestä asiasta, vaan laki asettaa ylimmälle johdolle nimenomaisen ja pakollisen velvollisuuden ylläpitää riittävää perehtyneisyyttä kyberuhkiin ja niiden hallintaan.
Kun tämä aihe otetaan työn alle oikein, se ei ole pelkkää paperinpyörittämistä, vaan siitä tulee yrityksen johdolle oikeudellinen suoja. Siitä saadaan myös vankka selkänoja kyberturvan tekemisestä yksi kilpailuedun tekijä.
Riittävä perehtyneisyys
Keskisuurissa organisaatioissa resurssit ja osaaminen alkavat usein natista liitoksistaan, kun pöydälle lyödään uutta sääntelyä ja vaatimuksia. Ei ole suurten organisaatioiden miljoonabudjetteja tai mahdollisuutta ylläpitää laajoja sisäisiä asiantuntijatiimejä. Siksi johdon on kyettävä tasapainottamaan omat ajalliset ja ajatukselliset investointinsa oikeisiin asioihin.
Lain vaatima johdon osaaminen ei tarkoita sitä, että hallituksen tai toimitusjohtajan pitäisi mennä koodin puolelle taikka ymmärtää jokaista teknologista yksityiskohtaa. Kyse on pehmeistä työelämätaidoista ja strategisesta tilannetietoisuudesta. Kyberturvallisuuden liiketoimintalähtöisten tavoitteiden ja johtamisen rakenteiden lisäksi johdon on vähintään kyettävä:
Liikkeelle kannattaa lähteä ottamalla käytännön johtamisen työvälineeksi jokin koeteltu ja tunnettu viitekehys. Yksi suosikki on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ISO/IEC 27001 -standardi. Sen avulla saadaan johdon osaamisvaatimukset sekä niiden toteuttaminen purettua mitattaviksi, johdettaviksi ja myös dokumentoiduiksi prosesseiksi. Esimerkkeinä vaikkapa standardin luku 5.1 (Johtajuus) ja luku 7.2 (Pätevyys) mitkä antavat tähän tekemiseen selkänojaa.
Ratkaisun ensiaskeleet
Miten johdon ja hallituksen osaamisvaje saadaan täytettyä niin, että resurssit riittävät ja täytetään lakisääteinen huolellisuusvelvoite? Ota nämä kolme konkreettista asiaa suoraan työpöydälle:
Katse kilpailukykyyn
Kyberturvallisuusinvestoinnit ja osaamisen kehittäminen eivät ole pakollinen kuluerä, vaan organisaation elintärkeiden toimintojen ja jatkuvuuden rakentamista. Johdon osaamisen integrointi osaksi yrityskulttuuria ja jatkuvaa parantamista tekee lakisääteisestä pakosta sisäisen vahvuuden. Johto ei ainoastaan minimoi juridisia henkilökohtaisia vastuitaan, vaan luo yritykselle vankan perustan toimia luotettavana ja toimintakykyisenä kumppanina muuttuvien kyberuhkien maailmassa.