Projektipäällikkö Anne Partanen, Opsec Oy

“Ei saa liikaa takertua nykytilaan, vaan pitää pystyä ajattelemaan, miten asiat halutaan tehdä jatkossa”

Esittelemme joka kuukausi yhden työntekijöistämme ja tällä kertaa esittelyssä on projektipäällikkö Anne Partanen, joka on tehnyt töitä yli kuusi vuotta Opsec Oy:llä. Tällä hetkellä hänen työpäivänsä koostuvat erilaisista asiakkaiden kehitys- ja hankintaprojekteista sekä tietosuojaan liittyvistä tehtävistä. Anne toimii myös ylläpitäjän roolissa monissa asiakkaiden järjestelmissä, sillä ennen projektipäällikön tehtäviä hän toimi Opsec Oy:llä tietohallintopäällikkönä.

Projektipäällikön täytyy hallita kokonaisuuksia

Projektipäällikön tehtävät Anne kokee omakseen, koska projektit ovat yksittäisiä työtehtäviä pidempiaikaisia ja niissä pääsee tutustumaan paremmin asiakkaaseen ja heidän liiketoimintaprosesseihin. Järjestelmällisenä ihmisenä Anne pitää siitä, että projekteilla on selkeä alku ja loppu, vaikka projektien pituudet saattavat vaihdella muutamasta päivästä muutamaan vuoteen. Projektipäällikkönä Anne kokee olevansa “narujen ja lankojen” yhdessä pitäjä, jonka tehtävä on tuoda asiakkaalle teknisiä lisäresursseja ja helpottaa asiakkaan roolia kehitys- ja hankintaprojekteissa. Projektipäällikkönä hän on usein asiakkaan ja toimittajan rajapinnassa oleva henkilö, joka etsii oikeita ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin. Yksi Annen vahvuuksista projektien johtamisessa onkin vahva tekninen osaaminen.

Projekteissa aikataulut asettavat usein haasteita. Viiveet saattavat kertautua, koska mukana on useita eri osapuolia. Siksi projektien aikataulutukseen tarvitaankin usein Annen jämäkkää otetta, mutta myös hänen taitoaan yhteensovittaa erilaisia näkemyksiä, jotta projekti saadaan etenemään sovitussa aikataulussa. Projekteissa täytyy myös aina suunnata katse vahvasti tulevaisuuteen. – Ei saa liikaa takertua nykytilaan, vaan pitää pystyä ajattelemaan, miten asiat halutaan tehdä jatkossa. Tulee myös hahmottaa kokonaiskuva siitä, mitä ollaan tekemässä ja huomioida, miten esimerkiksi järjestelmämuutokset tai -hankinnat vaikuttavat muihin olemassa oleviin järjestelmiin ja rajapintoihin, Anne kuvailee.

Yksi tärkeä seikka järjestelmiin liittyvissä projekteissa on loppukäyttäjien huomioiminen. – Käyttäjät täytyy ottaa mukaan varhaisessa vaiheessa, jotta heidät saadaan mukaan järjestelmän suunnitteluun, testaukseen ja käyttöönottoon. Järjestelmien muuttuessa käyttäjät saattavat usein ajatella, että muutoksia ja hankintoja tehdään vain muuttamisen ilosta, vaikka taustalla on yleensä aina liiketoiminnan tarpeet. Ennen jokaista projektin aloitusta selvitetään, onko muutos tarpeellinen, hyödyllinen ja järkevä. Joskus järjestelmämuutoksiin saattaa liittyä myös pakottavia teknisiä syitä, Anne täsmentää.

Muutosvastarinta on hyvin yleistä järjestelmämuutoksissa, mutta Annen mielestä käyttäjien osallistaminen kehitysprojektiin, hyvä tiedottaminen ja järjestelmien hallittu käyttöönotto vähentävät muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta. Tärkeää on myös kysellä käyttäjiltä kokemuksia, koska palautteiden avulla järjestelmiä voidaan edelleen kehittää. Hänen mukaansa kehityksen tulisikin olla jatkuvaa ja vaiheittaista, koska mikään järjestelmä ei tule kerralla “valmiiksi”. Esimerkiksi liiketoiminnan tarpeet tai muuttuva lainsäädäntö asettavat usein uusia vaatimuksia järjestelmille.

Tällä hetkellä Anne on tuttu näky Ilmajoella, jossa hän on mukana Lakeuden Etapin ja heidän yhteistyökumppaneidensa yhteisissä kehitysprojekteissa.

Armeijan käynyt IT-alan osaaja

Reisjärveltä kotoisin oleva Anne opiskeli aikoinaan tietoliikennetekniikan insinööriksi ja suoritti lisäksi ohjelmistosuunnittelun erikoistumisopinnot, jotta oppi ymmärtämään, mitä ohjelmistot sisältävät ja miten ne toimivat.

Miesvaltainen IT-ala ei ollut armeijan käyneelle naiselle iso juttu. Armeijaan Anne halusi jo nuorena, koska halusi oppia, miten kriisitilanteissa toimitaan. Hän myös haaveili poliisiksi ryhtymisestä, koska koki, että voisi auttaa ihmisiä kyseisessä ammatissa. Lopulta Anne päätyi IT-alalle ja ollut tyytyväinen valintaansa. Opintojen jälkeen hän työskenteli seitsemän vuotta Tampereella ja on sen jälkeen viihtynyt Opsec Oy:llä. – Olen saanut tehdä töitä mahtavien asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden kanssa tullaan myös tosi tutuiksi pitkien projektien aikana ja parasta yhteistyössä on, kun saavutetaan aito yhdessä tekemisen ja kehittämisen into. Antoisaa on myös päästä itse ideoimaan ja ehdottamaan erilaisia ratkaisuja, Anne kertoo. Työn parhaiksi puoliksi Anne listaa asiakkaiden lisäksi mahtavat työkaverit, työn vaihtelevuuden, onnistumisen elämykset ja tunteen siitä, ettei ole “vain” töissä.

Anne on saanut asiakkailta paljon kiitosta jämptistä, asiantuntevasta ja ihmisläheisestä tavasta johtaa projekteja. IT-alan miesvaltaisuudesta kertoo se, että asiakkaat ovat joskus yllättyneet, kun paikalle on tullut nainen. Onneksi ennakkoluulot ovat kuitenkin yleensä karisseet matkan varrella.

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Nykyään Kurikassa perheensä kanssa asuva Anne kertoo viettävänsä suuren osan vapaa-aikaansa lasten harrastusten parissa, sillä kaksi poikaa pelaa jääkiekkoa ja tytär harrastaa akrobatiavoimistelua. Muulla ajalla Anne mielellään lukee, liikkuu luonnossa tai touhuaa jotain yhdessä perheensä kanssa. – Näin ruuhkavuosina arvostan työnantajassa paljon sitä, että perheen ja työn yhteensovittamista tuetaan. Käytössä on etätyömahdollisuudet ja liukuva työaika. Lomarahatkin voi vaihtaa vapaaksi. Eikä kaikki ole aina niin aikaan ja paikkaan sidottua, kun käytössä on tämän päivän työkalut, Anne kiittelee.

Anne on erittäin huolellinen työssään ja vaatii myös usein paljon itseltään. – Nykyään osaan jo paremmin pitää huolta omasta jaksamisesta ja pyrinkin esimerkiksi selvästi erottamaan työn ja vapaa-ajan toisistaan. Olen myös oppinut, ettei aina tarvitse tehdä kerralla täydellistä, Anne lisää hymyillen.

Työkaverit kertovat Annesta

“Anne on mukava ja rento työkaveri, joka hoitaa oman tonttinsa aina 110 %.”
“Annen työn laatuun ja tahtiin voi luottaa joka tilanteessa.”
“Pelaaja #27 on kyllä tosi kova vahvistus meidän IT-joukkueessa.”